Olipa hauska äidinkielen tunti, kun tuli ihan hiki! tokaisi eräs kolmasluokkalainen poika ilmaisuharjoitusten jälkeen. Olimme kerranneet sanaluokkia pelaamalla hedelmäsalaattia ja sanaluokkahippaa. Adjektiivit, verbit ja substantiivit olivat yhtäkkiä hauskoja ja tärkeitä osata.
Nykypäivän koulussa joutuu tai saa istua paljon omassa pulpetissa omalla reviirillä ja omissan ajatuksissaan. Erilaiset toiminnalliset harjoitukset pakottavat lapset keskittymään opittavaan asiaan ja oppimaan innostavalla tavalla. Kaiken ei koulussa tarvitse olla vakavaa ja tylsää.
Toiminnalliset harjoitukset aktivoivat myös ajatustoiminnan. Olen huomannut, kuinka oppilaat hämmentyvät joutuessaan nousemaan turvallisista pulpeteistaan ja tekemään ja ajattelemaan itse. Liian usein oppilaat tottuvatkin jo ensimmäisten luokkien aikana, että parhaiten koulussa pärjää, kun antaa opettajan hoitaa ajatustyön ja kertoa oikeat vastaukset ja toimintatavat.
Toiminnallisuutta on monenlaista ja se on liitettävissä moneen. Tunnilla voidaan kirjoittaa, piirtää, tehdä draamaa, leikkiä, pelata tai vaikka tanssia. Monista vanhoista leikeistä on helppo muuntaa toiminnallisia harjoituksia äidinkielen oppisisältöihin. Toiminnallisuus ei ole vaikeaa, vaan se on asenne.
Yrityselämä on jo pitkään peräänkuuluttanut tiimi- ja yhteistyötaitoja perusopetukseen. Pulpetissa itsekseen istuen ei näitä taitoja opita, vaan tarvita aitoa, tavoitteellista ryhmätoimintaa tunneilla. Äidinkielen opiskelun keskiössä ovat vuorovaikutus- ja kielitaidot. On kummallista, jos näitä taitoja opitaan ilman omakohtaista kokemusta tai irrallaan muusta oppimisesta.
Muuttuva maailma, uusi kielellisyys ja uudet viestintävälineet tuovat äidinkieleen uusia oppisisältöjä ja nyansseja. Pulpetissa istumalla ja yhtä asiaa kerrallaan tekemällä opetusaika ei riitä. Toiminnallisuuden avulla tavoitetaan useampia oppijoita, oppimistyylejä ja asioita.
Näissä blogeissa esitellään erilaisia kokemuksia toiminnallisuudesta, toiminnallisuuteen soveltuvia menetelmiä ja menetelmäkirjallisuutta sekä toimintaan innostavaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta!
Lukiessani ajatuksiasi minulle tuli elävästi mieleen eräs lyhyt englannin opettajan sijaisuus, jonka tein pari vuotta sitten. Olen itse koulutukseltani englannin aineenopettaja, ja vannoutunut kielikylpyopettaja. Opetustyylini, voi sanoa, on toiminnallinen. Muistan suunnitelleeni kaikkea mukavaa ja toiminnallista tuleville tunneille, ja olin todella innoissani. Kunnes sitten tuli toteutuksen aika, ja oppilaat tuntuivat olevan aivan hukassa ja hämillään. Tämän kaiken keskellä tajusin, että poikkesin jostain niin turvallisesta, etteivät oppilaat osanneet enää toimia. Siispä luettiin kappaletta lause kerrallaan, ja käännettiin se vihkoon. =) Tulevaisuudessa jos tulen toimimaan englannin opettajana, tulen alusta asti "opettamaan" ja totuttamaan oppilaani toiminnallisiin työskentelytapoihin. Minulla on todella hyviä kokemuksia kielikylpymenetelmästä esim. erityisopetuksessa.
VastaaPoista-Kirsi-
On totta, että nykypäivän koulussa lapset joutuvat paljon istumaan paikallaan ja olemaan enemmän kuuntelijan kuin toimijan roolissa. Harvalle lapselle se on kuitenkaan luontainen tapa oppia. Minullakin on kokemuksia siitä, että toiminnallisuus voi hämmentää osaa oppilaista. Jos se ei ole tuttua aiemmilta oppitunneilta, voivat he olla todella hukassa. Toiminnallisuuteen opettaminen pitäisi aloittaa jo koulutaipaleen alussa. Itse on olen kokeillut esimerkiksi pienimuotoisia näytelmiä, joissa muutamalla pienellä jutuilla ilmaistaan jokin isokin asia. Lapset harjaantuvat nopeasti löytämään olennaisen asian pidemmistäkin teksteistä.
VastaaPoista-Emilia-