Toiminnallisten luokkien apu erityisryhmille?
Jos olisi enemmän toiminnalliseen opetukseen profiloituneita luokkia, olisiko kouluissa vähemmän erityisoppilaita?
Haluan herättää keskustelua aiheesta. Miksi opettajat eivät suosi toiminnallisuutta luokissa enemmän? Melu? Auktoriteetin alasajon pelko? Vai missä syyt ovat ?Tämänpäivän koulussa pitäisi olla erilaisia luokkia ja vähemmän koulukirjoja! Lapset retkille ja tutustumaan sinne, missä he tulevat taitojaan tarvitsemaan, miten perinteisestä on niin vaikea luopua?
Miksi uudistajat vaiennetaan?
Haastattelin kerran jos toisenkin erästä erityisopettajaa ja hän oli sitä mieltä, että yksin on hankala tehdä mitään,mutta jos kukaan ei koskaan aloita,kaikki junnaa paikallaan.Jätetään opettajat jo suosiolla ne perinteiset tavat,jotka eivät oppilaiden oppimista paljon edistä ja siirrytään kokonaa uudenlaiseen opetuskulttuuriin..,mitä se sitten olisi?
Ottakaa kantaa tähän huutoon!
Aloitteleva ope
Minä innostuin viime vuonna toiminnallisesta matematiikasta ja toiminnallisuutta on ollut kyllä mukana kaikessa. Touhuan mieluummin oppilaiden kanssa kuin opiskelen oppikirjat kannesta kanteen. Itse olen sikäli aivan mahtavassa tilanteessa, että oppilaita on luokassani 10 ja avustaja on käytössä n. 10-15h viikossa. Tuon porukan kanssa on ollut helppo kokeilla kaikkea, mutta jos luokassa olisi 20 oppilasta niin tuskin tehtäisiin näin paljon toiminnallisia juttuja..
VastaaPoistaLisäksi tuntuu joillain vanhemmilla olevan ennakkoluuloja toiminnallisuutta kohtaan, yksi vanhempi pyrkii opettamaan minua opettamaan oikein säännöllisin väliajoin. Syynä mm. se etten käy järjestelmällisesti koulukirjoja läpi kannesta kanteen vaan teetän vain parhaiksi katsomani tehtävät kirjoista ja käytän tunneilla toiminnallisuutta ja se että leikimme tunneilla tuntuu olevan hänelle kaikkein isoin ongelma.. Opettajien lisäksi myös vanhempien pitäisi ymmärtää se, ettei enää tehdä asioita samoin kuin kansakoulussa.. Toisaalta on myös paljon vanhempia, joilta olen saanut kiitosta toiminnallisista menetelmistä. Varsinkin vilkkaiden poikien äidit ovat kiitelleet...
Kuulostaaoa hyvältä!Itse olen myös vilkkaiden poikien kanssa huomannut selkeän motivaation kasvun koulukäyntiä kohtaan, kun ei vaan istuta ja ns.päntätä.Kokemuksia on kyllä (maahanmuutajien open kirj.viitaten)myös minulla siitä,että oppilaat ovat väliin ihmeissään, kun kaikkea ei kirjasta käydä läpi,olen myös alkanut entistä enemmän hyödyntää tietokonetta opetuksessa ja se on kyllä kaikille oppilaille ollut mielekäs opiskelumuoto.
VastaaPoistaAloitteleva ope
Hei! Saat varmasti näistä blogimerkinnöistä ja kommenteista itsellesi uutta uskao kokeilla uudella tavalla. Olen huomannut, että kun kerran uskaltaa kokeilla jotakin toiminnallisempaa ja luottaa lasten kykyyn ajatella ja toimia itsenäisesti, innostuu kovasti. Toiminnallisuus vaatii parempaa epävarmuuden sietokykyä ja enemmän töitä opettajilta. Olemmeko me opettajat toisinaan laiskoja? Ei kai. Maailmalla on menossa thinkg skills-projekti, jossa kokeillaan menetelmiä oppilaiden omaan ajatteluun kannustamiseen. Niiden vielä englanninkielisiltä sivuilta löytyy paljon materiaalia. Juli
VastaaPoista